Mitä tapahtuu sisäilmaongelmien korjauksille kuntien talouden notkahtaessa?
Suomessa on paljon erilaisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettuja rakennuksia, joissa ilmenee sisäilmasta johtuvia ongelmia. Yle uutisoi vastikään (21.4.2020), että monessa kunnassa taloudellinen tilanne on sellainen, ettei niillä ole varaa korjata sisäilmaongelmaisia rakennuksia tai rakentaa niiden tilalle uusia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Suomen Kuntaliiton laatiman SisäNyt-selvityksen mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä. Sisäilmaongelmia esiintyy yleisimmin peruskoulu- ja lukiorakennuksissa. Selvityksen mukaan kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit arvioitiin tärkeimmiksi taustasyiksi sisäilmaongelmille.
Kuntien sisäilmaongelmien korjausstrategia
Yhä useampi kunta on viime vuosina laatinut toimintamallin sisäilmaongelmien ratkaisuun, mutta edelleen käytännön toimien täytäntöönpanossa ja priorisoinnissa on parannettavaa. SisäNyt-selvityksestä käy ilmi, että kunnat kaipasivat työkaluja muun muassa terveydellisen merkityksen arviointiin sekä sähköisen tiedonkulun tehostamiseen sisäilmaongelmia ratkottaessa. Myös eri osapuolten välistä yhteistyötä tulee edelleen kehittää.
Kuntaliiton tiedotteen (23.4.2020) mukaan äkillisesti eskaloituneella koronavirusepidemialla on kuntatalouteen merkittävästi heikentävä vaikutus, erityisesti verotulojen romahtamisesta johtuen. Tällä tulee todennäköisesti olemaan vaikutusta myös sisäilmaongelmien korjausvelan hoitamiseen. On kuitenkin hyvin tärkeää, että kunnissa pidetään kiinni korjausstrategioista, sillä korjausten viivästyessä suuri määrä työntekijöitä ja koululaisia joutuu kärsimään liian kauan huonosta sisäilmasta.
Älykkäät ratkaisut sisäilmaongelmien korjaamiseksi
Sekä sisäilmaongelmien ennakoivissa että korjaavissa toimenpiteissä on olennaista kerätä käyttäjäkokemukseen pohjautuvaa tietoa kohderakennuksen sisäympäristöstä ja sisäolosuhteista. Reaaliaikaisesti kerätty tieto kulkee parhaimmillaan kahdensuuntaisesti sekä tilan käyttäjien että tilan kunnossapidosta ja hoidosta vastaavien tahojen välillä. Näin voidaan viestiä nopeasti tilan käyttäjien tekemistä ongelmahavainnoista, jolloin mahdollistetaan nopea reagointi akuutissa sisäilmaolosuhteen muutoksessa. Toisaalta tilankäyttäjille voidaan viestiä esimerkiksi normaalien sääolosuhteiden vaikutuksista rakennusten sisäolosuhteisiin.
Indoors on kehittänyt sisäolosuhteiden hallintaan erikoistuneita ratkaisuja, joiden avulla voidaan tehdä ennakoivaa sisäolosuhdeseurantaa sekä ratkaista akuutteja ongelmia sisäolosuhteissa. Indoorsin kehittämät ratkaisut mahdollistavat sisäolosuhdeongelman selkeän kuvauksen ja rajaamisen nopeuttaen tilan kunnossapidosta ja hoidosta vastaavien tahojen tutkimus- ja ratkaisuprosessia. Tämä säästää aikaa ja rahaa ja auttaa kohdentamaan resursseja oikein.
Yhteistyössä asiantuntevan rakennusten sisäolosuhteiden hallintaan erikoistuneen palveluntarjoajan kanssa kunnat voivat toteuttaa korjausstrategiaansa myös haastavina aikoina. Toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa kannattaa hyödyntää älykkäitä, nopeasti käyttöön otettavia sekä asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjä ratkaisuja.