Selkeä tarve ja konkreettinen ratkaisu – Indoorsin syntytarina
Kaikki alkoi käyttäjäkokemuksesta ja sen merkityksen oivaltamisesta. Olin silloisessa työssäni (vuosina 2009-2011) ratkaisemassa ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. Huomasin, miten paljon työtämme helpotti tiloissa työskenteleviltä ihmisiltä saatu tieto. Tilojen käyttäjillä oli ongelman ratkaisun kannalta usein oleellista ja ajantasaista tietoa. Sisäilman laadussa olevia ongelmia ei välttämättä heti havaita rakenteita tutkimalla tai sisäilman laatua mittaamalla. Vähintäänkin tämä vaatii runsaasti aikaa ja muita resursseja. Tilojen käyttäjät kuitenkin usein havaitsevat sisäilmaongelmat ja pystyvät myös kertomaan, missä tiloissa ja millaisessa tilanteessa ongelmia erityisesti esiintyy.
Aikaisemmassa työssäni totesin, että vaikkakin käyttäjäkokemustiedon tärkeys tiedostetaan, ongelmana on, ettei tahdo olla tarpeeksi aikaa ja sopivia välineitä selvittää kaikilta tilojen käyttäjiltä heillä olevaa tietoa ilmanvaihdon ongelmiin liittyen. Tämä tieto todellakin jäi usein hiljaiseksi tiedoksi. Se ei välittynyt ainakaan systemaattisesti ja riittävän luotettavasti sisäilmaongelmaa tutkiville tahoille. Käyttäjäkokemustiedon välittyminen oli paljolti riippuvainen yksittäisten ihmisten aktiivisuudesta viedä eteenpäin havaitsemiaan epäkohtia.
Lukuisten kokeilujen, keskustelujen ja yhteistyön kautta syntyi nykyinen Indoors Tehojakso. Sen kantavana ideana on, että tilojen käyttäjien asiantuntijuus tunnistetaan ja halutaan ottaa avuksi ongelman ratkaisussa. Olennaista on, että kokemustiedon tallentaminen on käyttäjälle mahdollisimman helppoa ja luonteva osa hänen arkeaan. Haittakokemus pitää pystyä kirjaamaan kokemushetkellä. Muussa tapauksessa se helposti unohtuu tai muuttuu alkuperäisestä. Käyttäjäkokemustiedon hyödyntäminen myös nopeuttaa sisäilmaongelman paikallistamista ja samalla myös korjaavien toimenpiteiden aloittamista. Voidaan todellakin sanoa, että kaikki voittavat. Tilojen käyttäjät saavat tietonsa hyödylliseen käyttöön ja pystyvät osallistumaan havaitsemansa sisäilmaongelman ratkaisuun. Tilojen ylläpitäjä pääsee kustannustehokkaasti liikkeelle havaitun ongelman paikallistamisessa ja näin myös sen ratkaisemisessa.